Rallisprint

Rallisprint kuuluu myös autourheilun peruslajeihin. Kilpailuja on vuosittain noin 50 eripuolilla Suomea.

Rallisprinttejä ajetaan soralla, asfaltilla ja lumella. Soralla ja lumella ajettavat kilpailut ajetaan usein samantyyppisellä tiellä kun rallin erikoiskokeet. Asfaltilla ajettavat kilpailut ovat yleensä sijoitettu teollisuusalueille tai vastaavan tyyppisille alueille jossa päästään ajamaan lenkkinä ja alue saadaan suljettua muulta liikenteeltä helposti. Ratojen pituus on yleensä n. 1500-4000m.

SM-sprinteissä radan pituus tulee olla 2500-4000m, eikä sorapintaisella radalla saa olla päällystettyä osuutta kokonaispituudesta 20 % enempää.

Rallista poiketen rallisprint autossa ei ole kartanlukijaa, vain kuljettaja. Kuljettajat jaetaan kokemuksen ja taidon perusteella samoin kuin monessa muussakin lajissa, juniorikuljettajiin ja yleisen luokan kuljettajiin, myös nuorten luokka kuuluu rallisprintiin. Naisten luokassa ei ole luokkajakoa kuljettajan kokemuksen tai auton mukaan vaan kaikki ajavat samassa luokassa. Kilpailija ajaa saman reitin kaksi tai kolme kertaa määrätyssä järjestyksessä ja paras aika on hänen tuloksensa.

Kilpailukalusto on varsin kirjavaa. Huipputasolla on uutta kalustoa ja tehokkaita turboautoja, mutta harrastajatasolla ajetaan vanhemmalla ja edullisella kalustolla.

Lajin SM-sarja käsittää kuusi osakilpailua, jotka kilpaillaan lumella ja soralla. SM-osakilpailuista ja -sarjasta löydät tarkempaa tietoa sarjan omilta nettisivulta. Linkin sivuille löydät sarjan oman välilehden alta Lisäksi ajetaan Future-cup asfalttirallisprint sarjaa, jossa kilpailut ovat puhtaasti asfalttiradoilla.

Rallisprintissä on myös nuorten luokka, johon kilpailijat saavat osallistua sen vuoden alusta jolloin täyttävät 16 vuotta suoritettuaan JM-tutkinnon. Lisäksi nuorella tulee olla kilpailuissa mukana huoltaja jolla on vähintään huoltajalisenssi sekä kuvallinen henkilöllisyystodistus.  Nuorten luokan kuljettajalla kalusto on rajoitettu (2-veto SS enintään 1400 cc ja V1600 enintään 1600 cc)